Vanhempi ja viisaampi

Mä en ole jaksanut riehua tasa-arvoisesta avioliittolaista, kun se ei kosketa mua. Mä tässä muistelin, että tästä aiheesta keskuteltiin mun ollessa vähän alle 20-vuotias ja tuolloin mä vastustin homojen adoptio-oikeutta. Käsittääkseni se on nytkin joillakin lain vastutuksen syy. Avioliitto suotaisiin kyllä, mutta oikeutta adoptioon ei.

Mä en tuolloin parikymppisenä osannut perustella kantaani, mutta mulle mielikuva perheestä oli perinteinen isä, äiti ja pari lasta. Yritin ehkä vetää jotain kristillisen kasvatuksen peruspilareita mielipiteeni tueksi osaamatta kuitenkaan sanoa mitään järkevää syytä mielipiteelleni.

Mun kaveri sen sijaan suhtautui asiaan hyvinkin kiihkeästi ja argumentoi, että eikö tavalliset työssäkäyvät homot voisi olla parempi kasvuympäristö lapsille kuin perhe, jossa isä ja äiti ryyppäävät kaiket päivät. En voinut väittää vastaan, sen sijaan kommentoin, että lapsien hankkimiseen pitäisi anoa lupa ja joiltakin todellakin pitäisi evätä oikeus lisääntymiseen. Mutta se ei siinä vaiheessa kääntänyt mun päätäni, ja mun myönteinen suhtautuminen homojen avioliittoon ja kielteinen näkökanta homoparien lasten adoptioon oli helppo perustella sillä, että lisääntymään homot eivät pysty, miksi siis niiden pitäisi pystyä adoptoimaan.

Nykyään mä olen kääntänyt kelkkani. Edelleenkin on sääli, että lapsia syntyy olosuhteisiin ja perheisiin, joissa ympäristö on kaikkea muuta kuin turvallinen. Mutta jos homopariskunta haluaa avioliittoon ja lapsen, niin mikä mä olen sen heiltä kieltämään.

Uhkaus

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Time limit is exhausted. Please reload CAPTCHA.