Ääni

Ellen mä ihan väärin bongannut, niin seuraavassa Voice of Finlandin jaksossa kuullaan herraa, joka kuulostaa hiukan Elvikseltä. Biisi, jota mainoksessa pari sekuntia soitettiin, oli Tom Jonesin It’s Not Unusual, ja mun vielä pikaisemman googletuksen tuloksen mukaan sen esittää jamppa nimeltä Kevin Stocks.

Kävin tietty Youtubessa tsekkaamassa herran lauluääntä jo vähän etukäteen, ja repesin nauramaan, kun tajusin, että mähän olen nähnyt tuon tyypin livenä Nastolan rautalankafestareilla armon vuonna 2002! Mä en oikeastaan muista siitä reissusta paljon muuta kuin sen, että meijän mobiili jäi kiinni kurapeltoon lähes yhtä lujasti kuin mun piikkikorot. Ja mulla on vieläkin muistona tuosta reissusta ambulanssista lainatulla kynällä harakanvarpailla Mynthon-askiin kirjoitettu viesti, jossa lukee www.whistebait.net. Legendaarista.

Jos tuolla äänellä ei mennä jatkoon, niin ei sitten millään. Ja onneksi kisa ei ole nimeltään The Face of Finland.

Onneksi pikkujoulukausi on vaan kerran vuodessa!

Henkkarit ranteessaJos lauantaina kirjoittelin valkoisesta kuolemanruudusta niin en oikein tiedä minkä värinen se eilinen kuolemanruutu sitten oli. Oli aikamoiset pikkujoulut meinaan. Pahoja kaatumisia ei onneksi sentään tullut.

Whistle Bait ja Foggy Mountain Rockers heittivät niin hyvät keikat, että menojalka todellakin vipatti ja kengän korkokin jäi jonnekin matkan varrelle. Mä en yleensä viihdy tanssilattialla, mutta nyt twistasin siihen malliin, että tänäänkin on vielä reidet kipeät. Baaritiskillä riitti ruuhkaa jopa niin paljon, että osa juomavaihtoehdoista loppui jo paljon ennen valomerkkiä. Parasta tuossa rokkiporukassa on ehkä se, että isosta viinamäärästä huolimatta juhlitaan kaikki kavereina. Siinäkään vaiheessa, kun järkkäri pisti DJ:n sammuttamaan musiikit, kukaan ei alkanut rähjäämään. Taksijono keskustassa olikin ihan toinen juttu.

Eilinen lumisade meni multa siis ohi, koska mä en edes kurkannut sälekaihtimien raoista pihalle. Mun luona majoittuneet frendit siivosivat illanvieton jäljet ja tänään viedessäni pulloja lasinkeräykseen ihmettelin, että juotiinko me tosiaan neljän naisen voimin 4 pulloa viiniä ja yksi cachaça ihan vaan alkuun. Baarissakin muistaakseni ehdittiin hakea useampi kierros. Mutta siltä se eilen ja tänään on tuntunutkin. Taksijonossa tosiaan ihmeteltiin sitä, miten joku tyttönen oli onnistunut juomaan itseltään jalat alta ja lähes tajun pois. Suututtaa sellanen. Yksi taksikin siitä hermostui ja lähti toiseen jonoon hakemaan kyytiläisiä, jotka eivät jumita jonon etupäässä kolmen ihmisen autettavana. Mä en ikimaailmassa saisi juotua itseäni siihen kuntoon (sikäli mikäli sen naikkosen kunto johtui vain alkoholista). Vaikka parhaani taas yritin.