Kuolema Venetsiassa

Mä en vielä Venetsiaan mennessäni arvannut, että loman lopuksi näkisin ruumiin, mutta niin siinä kävi. Mä olin aamusella kävelemässä omalta hotellilta San Marcolle, kun yhtäkkiä huomasin vain muutaman metrin päässä olevat ensihoitajat ja poliisit jonkun maassaolevan mytyn ympärillä. Ne nostivat lakanaa suojaksi, mutta näin vilauksen verilammikosta ja siinä makaavasta ruumiista. En jäänyt paikalle katselemaan sitä toimintaa sen enempää vaan jatkoin kiireesti matkaa, mutta se näky vaivasi mua pitkään jälkeenpäin. Oli selvää, että joku oli pudonnut parvekkeelta kuolemaansa. Mä mietin oliko kyseinen mies tippunut hotellin parvekkeelta vahingossa, tahalleen vai jonkun toimesta. Ja oliko mies matkalla yksin vai jonkun kanssa.

Kuolema Venetsiassa

Myöhemmin omaan majoituspaikkaan palatessani ohitin tuon hotellin, jonka edessä ruumis oli maannut. Paikalla oli vieläkin verta, peite ja muutama poliisi. Hotelli ei ollut kovin korkea ja sen ranskalaiset parvekkeet olivat matalat. Jostain syystä olin varma, että tapahtuneen oli täytynyt olla vahinko. Seuraavana päivänä luin uutisen, jonka otsikko kertoi kyseessä olevan itsemurhan. En tiedä miten se asia tiedettiin, mutta siihen aikaan aamusta paikalla oli jo useita ihmisiä ja viereinen ravintolakin oli jo avannut ovensa. Ehkä joku oli sattunut katsomaan ylöspäin ja nähnyt koko tapahtuman. Tai ehkä uhrin vaimo näki sen huoneesta käsin.

Kuolema Venetsiassa

Mietin pitkään kirjoitanko tästä edes blogiin. En tiedä uhrista yhtään mitään tuota lyhyttä uutista lukuunottamatta, mutta mä olin vähän järkyttynyt ja surullinenkin tapahtuneesta. Miksi kukaan tulisi Venetsiaan tekemään itsemurhan? Tosin jos on päättänyt kuolla, niin ei kai sillä paikalla ole mitään väliä. Kaverini totesi vain, että toivottavasti mies eli hyvän elämän. Ei kai siitä sen enempää. Ruumis on ruumis, vain tyhjä kuori, ja yksi ihminen vähemmän maapallolla. Tunteita siinä herättää lähinnä se, että useimmiten kuolleella ihmisillä on läheisiä, jotka surevat. Sen miehen vaimo ei ainakaan unohda Venetsiaa koskaan.

Pitkä viikonloppu Venetsiassa

Venetsia

Mä jotenkin kuvittelin, että vanhassa Venetsiassa ei ole jalkakäytäviä tai maata, vaan rakennukset yhdistyy toisiinsa vain kanaaleilla ja liikkumaan pääsee vain veneillä tai gondoleilla. No, ei se nyt ihan niin ole. Ennen siltoja oli toki huomattavasti vähemmän, joten gondoliperinne on vahva. Mutta Venetsian näkee parhaiten jalkaisin, sen sokkeloisille kujille eksymällä.

Venetsia

Gondoliajelu oli vähän niinkuin pakollinen aktiviteetti Venetsiassa, mutta ei todellakaan hintansa väärti. 80 eurolla sai puoli tuntia huviajelua gondolieerin kyydissä. Mun gondolieerikuski kertoi gondolin olevan isänsä, eli se oli gondolieeri jo monennessa polvessa.

Venetsia

Turistikausi oli vasta alkamassa ja tässä kuussa myös isot matkustajalaivat aloittivat Venetsian vierailut. Niitä tulee kuulemma monta päivässä, ja ne viipyvät päivän tai pari. Mun ohitse lipuivat samana päivänä ainakin MSC Magnifica ja Vision of the Seas. Lisäksi aasialaiset turistit olivat vallanneet kaupungin, ja se niiden pyllistely valokuvatessa kanaalin varrella vaikutti siltä, että kyllä niistä kanaaleista ainakin pari turistia saa kesän aikana ylös onkia.

Venetsia

Majoitus Venetsiassa osoittautui jo toukokuussa melkoisen kalliiksi, vaikka mä satuin löytämään hyvät arvosanat saaneen hotellin, jossa oli 6 huonetta ja pari jaettua kylppäriä. Se huone kustansi kahdelle hengelle 540 euroa neljältä yöltä ja oli siis kalliimpi kuin lennot. Sijainti oli aivan loistava, eikä vaporettoa tarvittu kuin lentokenttäkuljetuksiin. Vaporetto eli vesibussi on huomattavasti halvempi kuin venetaksi tai gondoli ja siten suositeltava kulkuneuvo, jos pidempää matkaa pitää liikkua. Halvempaa majoitusta voi kuulemma etsiä esimerkiksi Lidon saarelta, mutta silloin pitää laskea useampi kymppi vaporettolipuista kustannuksiin.

Venetsia

Venetsiassa karttaa ei varsinaisesti tarvitse. Jos suunta on tiedossa, löytyy sokkeloisilta kujilta melko hyvät kyltit, joilla välttää ympyrän pyöriminen. Mua nauratti myös se, että välillä valittavia teitä oli useita ja kaikki tiet veivät San Marcolle. Pari muuta erityistä huomiota Venetsiasta on ainakin hyttysmyrkun tarpeellisuus ja se, että vesijohtovesi on juomakelpoista.

Venetsia

Venetsia on postikorttimaisen kaunis ja näkemisen arvoinen kaupunki, mutta en mä sitä kovin romanttiseksi matkakohteeksi sanoisi. Öisin valoja on vähän eikä kauniita siltoja tai rakennuksia ole valaistu milläänlailla. Kivilaatoilla kävely on ihan kivaa päivän pari, mutta mä ehdin jo tässä ajassa kaivata vihreyttä sen verran, että hihkuin ilosta puiston ja pari puuta nähdessäni. Pitkänä viikonloppuna oli aikaa myös pienelle seikkailulle raiteita pitkin, mutta siitä lisää myöhemmin.

Venetsialainen ruoka vie kielen mennessään

MeribassiMua oikein harmitti, etten ole merenelävien ystävä. Sen verran hyvältä naapuripöydän hummerit näyttivät. Hummeri on mun mielestä ihan syötävää, ja hyvää erityisesti kastikkeessa, mutta joskus pelkään liikaa meren makua. Kala sen sijaan maistuu aina, ja kun tarjoilija kertoi kokin suosittelevan meribassia venetsialaiseen tapaan, ei mun tarvinnut ruokalistaa sen enempää selatakaan. Venetsialainen tapa ei kertonut mulle mitään, mutta nähtävästi se tarkoitti kalan tarjoamista kokonaisena vihannesten ja kastikkeen kera. Settiin kuului tarjoilijan osuus kypsän kalan fileiden irrottamisesta siinä pöydän ääressä. Ihan näppärästi se kävi. Tämän annoksen perusteella venetsialaisessa keittiössä annetaan raaka-aineiden loistaa eikä niitä pilata turhilla mausteilla. Hyvin suomalaiseen suuhun sopivaa ruokaa siis. Mä olin tuon meribassiannoksen jälkeen niin täynnä, että kävelin suoraan hotelliin ja avasin farkkujen napin.

PizzaperjantaiMä haaveilin italialaisesta pizzasta jo pari päivää ennen lähtöä. Hampurista saa kyllä hyviä kebappeja, mutta hyvää pizzaa saa hakea kissojen ja koirien kanssa. Ei siis ollut yllätys, että heti kun mä sain kirjattua itseni hotelliin, ryntäsin pizzalle. Pizzeriaa ei tarvinnut kaukaa hakea, ja pian mä sain eteeni ricotta-pinaattipizzan. Ai jestas miten hyvää! Parasta italialaisessa pizzassa on se ohut rapea tomaattikastike. Haha! Piti kirjoittaa pohja, mutta ajattelin samalla, että tomaattikastikekin on tosi hyvää.

Italiassa ollessa pitää tietenkin syödä myös päivittäin tehtävää jäätelöä, mutta mun mangogelato katosi niin nopeasti parempiin suihin, etten ehtinyt napata siitä edes kuvaa. Hyvää oli sekin, varmaan uskotte ilman kuvaakin.

Viikonlopuksi Venetsiaan

Suunniteltiin yhden naispuoleisen kaverin kanssa pitkän viikonlopun reissua jonnekin, mutta koska kaveri lentää paikalle Helsingistä ja mä Hampurista, en päässyt vielä kokeilemaan Eurowingsin yllätyslentoja. Me käytiin läpi suurinpiirtein kaikki mahdolliset vaihtoehdot, ja oli hankala löytää sellaista kiinnostavaa Euroopan kaupunkia, jonne molemmilla olisi ollut helpot ja ennenkaikkea edulliset lennot. Lopulta päädyttiin valitsemaan kohteeksi Venetsia.

Venetsia

Toivottavasti se ei kuitenkaan ota Ristomattia mukaan. 😀

Kaveri on ollut Venetsiassa ennenkin, mutta tykkäsi siitä ja lähtee sinne mielellään uudelleen. Mulle se on ihan uusi tuttavuus. Olen aika innoissani, vaikka hintataso hirvittää jo etukäteen. Suunniteltiin pientä päiväretkeäkin, mutta saa nähdä minne me ehditään.