Räpsyttimet

Nyt on räpsyt taas kesäkunnossa. Ostin Grouponista lahjakortin ripsien pidennyksiin jo ajat sitten, ja vaikka varasin ajan heti ekana päivänä, venyi se monen viikon päähän ostoajankohdasta. Enpä mä niillä räpsyillä mitään olisi pääsiäisenä tehnytkään, hieronut vaan ripset irti unihiekkojen mukana kuumetta potiessa.

Uuteen kauneushoitolaan on aina pelottavaa mennä. Laatu vaihtelee melkoisesti eikä koskaan voi tietää, millainen paikka on kyseessä. Liimautuuko silmät kiinni vai ei. Puhelimeen vastannut virolainen nainen kuulosti varsin kiireiseltä, eikä se nytkään asiakaspalvelutaidoillaan vakuuttanut.

Silmät kiinni hoitopöydällä makoillessa voi höristellä korviaan kun vantaalaiset naiset juoruilevat asioitaan kynsihoidon aikana. Keskikaljasta käheä ääni selittää miten raskas päivä duunissa on ollut kun kaksi ihmistä joutuu tekemään neljän ihmiset työt ja miten ihanaa on kohta päästä vappukynsillä himaan ottamaan pari bisseä. Toinen ääni vastaa puhelimeen ja sanoo lapselleen, että ulos ei ole asiaa ennen kuin läksyt on tehty ja selkäsaunan saa, jos ei ole kotona äidin sinne tullessa.

Onneksi mä torkahdin hetkeksi.

Ripset on hienot eikä niissä näytä olevan hirveästi ylimääräistä liimaa. Pian nähdään onko tarpeeksi eli milloin pitää mennä huoltoon. Oisko sellanen 2000 kilsaa sopiva huoltoväli?

Matkaoppaat-sarjan 457. kausi vie meidät Vantaalle

On ihan mukava tietää, että mulla riittäisi uravaihtoehtoja, mikäli tämä nykyinen ei kiinnostaisi. Olin tänään muun muassa IT-tukihenkilönä, tulkkina, oppaana, opettajana, autonkuljettajana ja henkilökohtaisena shoppailuassistenttina. Uusi työkaveri Brasiliasta oli vierailulla Suomessa, joten jouduin hengailemaan sen kanssa koko päivän.

Brassi sanoi haluavansa töiden jälkeen ostamaan tuliaisia perheelleen, joten vein sen Jumboon. Kotona tuliaisia odottivat vaimon lisäksi 13-vuotias tyttö ja 7-vuotias poika. Helppo homma.

Angry Birds, Fazer ja Lumene, kiitokset ylläripakettien muodossa otetaan ihan mielellään vastaan Espoossa. Myös Lapin matkailu sai tänään sen verran mainosta, että mulle voisi pienet revontulet tarjota seuraavan kerran kun pyörähdän Levillä. Dänks.

Paasto alkakoon

Miten voi kauppoja ja shoppailua vihaava ihminen tehdä tällaisen emämokan ja mennä kauppaan päivää ennen pyhää? Joka ainoa kauppakassi ja pesupallo oli Vantaalla kaivettu liikenteeseen ja kaupan parkkipaikalle oli jono jo ennen kello neljää. Jokaiseen vapautuvaan parkkipaikkaan jonotti noin neljä autoa.

Kun sinne kauppaan vihdoin pääsi sisälle, ei se tilanne paljon parantunut. Ihmiset tukkivat käytävät kärryineen tehden vähintään kuukaudeksi riittäviä ruokaosotoksia. Erityisen kätevää on se, että kaupat ovat tarjonneet perheiden pienimmille ihan ikiomat minikärryt. Koko perhe voi sitten työntää omia kärryjään niitä marraskuun ruokaostoksia kerätessään.

Kaikki kassat olivat miehitettyjä, mutta silti jokaiseen oli pitkä jono. Jonotin kiltisti niiden kukkuraisten kärrysaattueiden takana enkä näyttänyt yhtään niin vittuuntuneelta kuin eräs mies, jolla oli kainalossaan pelkkä sixpack.

Takaisin autolle selvittyäni sainkin sitten jonottaa kaupan risteyksessä muutamien punaisten valojen verran pois päästäkseni.

En varmaan ikinä enää mene kauppaan.