Sen kunniaksi, että Bruce Springsteenillä oli tänä vuonna synttärit, ajattelin listata herran parhaat säkeet, jotka meikäläiseen iskee.
Ihan turhia tekstejä ne eivät nimittäin ole, käsinkirjoitettu sivu Born to Run -biisin tekstiä myytiin New Yorkissa huutokaupassa vaatimattomaan parinsadantuhannen dollarin hintaan muutama vuosi sitten. Miettikää, tyyppi tienaisi 200 000 taalaa vaan raapustamalla jotain paperille. No, nämä on näitä rahan arvon kummallisuuksia. Asiat ovat juuri sen hintaisia, mitä joku on niistä valmis maksamaan. Kyllä mäkin olisin maksanut 200k Born to Runista, jos mulla olisi sen verran ylimääräistä. Jää vähän vajaaksi.
Mä olen jo pitkään halunnut kirjoittaa omia ajatuksia ylös Springsteenin musiikkiin liittyen. Pomon biiseissä on niin paljon sanomaa, ja usein ne on kuin peilikuvia omista sen hetken fiiliksistä. Tässä muutamia poimintoja biiseistä, joita kuuntelin ihan satunnaisessa järjestyksessä:
1. Thunder Road
There were ghosts in the eyes of all the boys you sent away
They haunt this dusty beach road
In the skeleton frames of burned-out Chevrolets
Onko olemassa voimakkaampaa mielikuvaa kuin poltettujen Chevrolettien luurankomaiset rungot? Tähän biisiin on pitänyt palata yhä uudestaan ja uudestaan tuon yhden virkkeen takia.
2. I’m on Fire
Sometimes it’s like someone took a knife, baby
Edgy and dull
And cut a six-inch valley
Through the middle of my soul
Mä jäin kerran miettimään, miten veitsi voi olla sekä terävä että tylsä. Mutta koko biisi on kahdesta suunnasta repivää tunnetta täynnä, joten tuo terävä ja tylsä veitsi kuvaa sitä mitä parhaiten. Terävä veitsi on vaarallinen, koska se viiltää syvälle, mutta tylsä veitsi sen sijaan sattuu enemmän. Molempi pahempi.
3. No Surrender
Well, we busted out of class
Had to get away from those fools
We learned more from a three-minute record, baby
Than we ever learned in school
Tämä on aina pistänyt mun korvaan oudolla tavalla, koska pidän Springsteeniä paljon enemmän intellektuellina kuin pelkästään kapinoivana rokkarina. Toisaalta koulu ei ole yhtä kuin oppiminen tai osaaminen. Varmaan jokaisen mielestä koulussa opeteltiin ulkoa asioita, joita ei koskaan tulla tarvitsemaan. Siellä opetettiin myös sellaisia ulkoaopeteltavia asioita, joista olisi hyötyä tänäkin päivänä, jos koko luokka ei olisi huijannut opettajaa matikankokeissa käyttämällä kertotaulukyniä..
4. Human Touch
So you been broken and you been hurt?
Show me somebody who ain’t
Yeah, I know I ain’t nobody’s bargain
But hell, a little touch-up and a little paint…
Niinpä, kukapa ei olisi polttanut näppejään rakkaudessa. Silti jokainen tarvitsee joskus ihmiskosketusta. Tämä on muuten sellainen biisi, että sen koko sanoma tulee ilmi jo otsikosta. Yleensä biiseissä on vähän enemmän sisältöä, mutta tässä se on vaan ja ainoastaan Human Touch.
5. Badlands
Poor man wanna be rich
Rich man wanna be king
And a king ain’t satisfied
Till he rules everything
Ihmiset haluaa aina vain enemmän ja enemmän eikä kukaan ole koskaan tyytyväinen mihinkään. Badlands on kertomus siitä tyytymättömyydestä, mutta samaan aikaan uskosta siihen, että parempaa voi saavuttaa, jos on valmis tavoittelemaan unelmiaan. Unelmien tavoittelussa pelottaa sekä se, ettei niitä saavuta, että se, että ne saavuttaa.
6. Downbound Train
I had a job, I had a girl
I had something going, mister, in this world
I got laid off down at the lumber yard
Our love went bad. Times got hard
Now I work down at the carwash
Where all it ever does is rain
Don’t you feel like you’re a rider on a downbound train?
She just said ”Joe, I gotta go. We had it once. We ain’t got it any more.”
She packed her bags left me behind
She bought a ticket on the Central Line
Nights as I sleep, I hear that whistle whining
I feel her kiss in the misty rain
And I feel like I’m a rider on a downbound train
Last night I heard your voice
You were crying, crying. You were so alone
You said your love had never died
You were waiting for me at home
Put on my jacket, I ran through the woods
I ran ’till I thought my chest would explode
There in the clearing, beyond the highway
In the moonlight, our wedding house shone
I rushed through the yard. I burst through the front door
My head pounding hard, up the stairs I climbed
The room was dark. Our bed was empty
Then I heard that long whistle whine
And I dropped to my knees, hung my head, and cried
Now I swing a sledge hammer on a railroad gang
Knocking down them cross ties, working in the rain
Now don’t it feel like you’re a rider on a downbound train?
Joo, mun piti ottaa tähän vain pieni pätkä kyseisestä biisistä. Mutta mikä pätkä? Se koko biisi on tarina, jota ei voi jättää kesken. Se kertoo erosta, jota kumpikaan ei halua, mutta joka kuitenkin vääjäämättä tapahtuu. Niin kuin juna, joka kulkee alamäkeen.
7. Cover Me
This whole world is out there just trying to score
I’ve seen enough; I don’t want to see any more
Cover me, come on and cover me
Joskus on juuri tällainen olo, tekee vaan mieli kääriytyä murun kainaloon, suojaan kovalta ja lumituiskuiselta maailmalta. Tämä on ehdottomasti yksi seksikkäimpiä Springsteenin biisejä, ja mä en ehkä halua kirjoittaa koko maailmalle sitä, mitä ajatuksia tämä mussa herättää.
8. My Hometown
Last night me and Kate, we laid in bed
Talking about getting out
Packing up our bags maybe heading south
I’m thirty-five, we got a boy of our own now
Last night I sat him up behind the wheel, and said
”Son take a good look around
This is your hometown.”
Tässä biisissä Springsteen kuvaa lapsuuttaan Civil Rights Movementin keskellä laman iskiessä kaupunkiin. Biisin alussa Springsteenin isä puhuu omalle pojalleen ja lopussa Springsteen itse omalleen. Kaikki ympärillä muuttuu ja vaikka vikassa säkeistössä on aikomus pakata ja lähteä, niin ei kuitenkaan käy. Se elämä ja ne opetukset, joita itse on opittu vanhemmilta, siirtyy väistämättä omille lapsille.
9. Dancing in the Dark
Stay on the streets of this town
And they’ll be carving you up all right
Kivasta rytmistään huolimatta tämäkin on varsin surumielinen biisi. Poimin siitä tuon yhden lauseen, joka mun mielestä kiteyttää koko kappaleen sanoman. Se kertoo nimenomaan siitä tylsyydestä, minkä vain samoissa kuvioissa pyöriminen ja paikallaan pysyminen voi aiheuttaa. Se on tunne, mikä syö sisältä.
10. Born to Run
Just wrap your legs round these velvet rims
And strap your hands across my engines
Together we could break this trap
Well run till we drop, baby well never go back
Mikä näissä Born to Runin sanoissa sitten on kahdensadantuhannen dollarin arvoista? Ainakin se, että se oli Springsteenin viimeinen mahdollisuus lyödä läpi. Kaikki tai ei mitään -tyylinen sanoitus on itseasiassa varsin eeppinen kaikki tai ei mitään -tilanteeseen. Pienen pohdinnan jälkeen tulin siihen tulokseen, että mun lempparikohta tässä biisissä kuvaa joko Harley Davidsonia tai jotain muuta, mikä on jalkojen välissä. Tai molempia, koska ”mun moottorit” on siinä monikossa. Tämä on todellakin Springsteeniä parhaimmillaan!