Viimeinen viikko Hampurissa

Hampurin satamaViimeistä viikkoa Hampurissa viedään. Aika on livahtanut yhtä lujaa vauhtia mun ohi kuin maisemat junan ikkunasta. Ei vieläkään tunnu yhtään siltä, että olisin menossa minnekään. Karu totuus paljastuu mulle varmaan sitten ensi viikolla, kun olen laskeutunut Suomeen ja roudannut muuttokuorman uuteen kotiini.

Saksalainen byrokratia sen sijaan ehti vielä kerran lämäistä mua naamalle, kun tänään iltapäivällä kävelin vihellellen Eimsbüttelin Bezirksamtiin rekisteröitymään ulos kaupungista. Kas, virasto oli mennyt kiinni jo yhdeltä. Ilmoitin siis ihan turhaan pomolle, että mun iltapäivä kuluu virastotalossa jonottaessa. Se onkin huominen aamupäivä, joka siellä kuluu. Toivottavasti mulla on silloin kaikki tarvittavat paperit kuten asunnon irtisanomiskirje mukana, ei huvittaisi mennä sinne enää kolmatta kertaa.

Eilen mä poikkesin lääkärissä hakemassa vähän lisää lääkkeitä. Luonnollisesti reseptiä ei täällä voi uusia puhelimitse, vaan mun pitää kiikuttaa sairasvakuutuskorttini lääkäriasemalle, jotta se voidaan työntää kortinlukijaan reseptien tulostusta varten. Ja sitten ne reseptit tosiaan tulostetaan, jotta mä voin kiikuttaa ne apteekkiin. Siinä mun asioidessa lääkäriasemalla psykiatri-neurologi ehti onneksi samantien vetäistä niihin resepteihin nimmarinsa, joten tämä asia sujui oikeastaan yllättävänkin sutjakasti vain yhdellä käynnillä. Lisäksi sain siellä päivän naurut. Psykiatri katseli mua hiukan aikaa ja totesi yllättyneellä äänensävyllä: ”Sä näytät vakaalta.”

Samalla kun olen järjestellyt muuttoasioita täällä virastoissa juosten, olen tehnyt samaa hommaa Suomen päähän netistä käsin. Tein muuttoilmoituksen, rekisteröidyin sairaskassaan ja tilasin nettiliittymän. Suomi on oikeasti paras maa olla ja asua, kunpa sen vain muistaisi aina Suomessakin ollessa.

Hyvää itsenäisyyspäivää!

Joulumarkkinat Hampurissa

JoulumarkkinatSaksalaiset joulumarkkinat eivät aikaisemmin kiinnostaneet mua mitenkään erityisesti. Glögi ei kuulu mun lempparijuomiin eikä ulkona paleleminen lemppariharrastuksiin. Mutta viime vuonna joulumarkkinoilla tuli käytyä eri kokoonpanoissa harva se päivä, ja tänä vuonna odotin jo sitten malttamattomana niiden alkua. Nyt ne on alkaneet!

Hampurissa mun lempparijoulumarkkinat löytyvät Mönckebergstraßen kupeesta, Altonasta ja tietenkin Rathausilta, jossa joulupukki viilettää porojen kanssa juhlakansan yllä. Jos joku sattuu olemaan joskus tulossa Hampurin joulumarkkinoille, niin täältä löytyy hyvä kartta, ja myös alla oleva kokoaa yhteen muutamat markkinapaikat.

Joulumarkkinat

P.S. Toivottavasti kukaan ei ole lähipäivinä lentämässä Lufthansalla Saksaan, se olisi nimittäin sitten jalkapatikka tiedossa.

Superkuu

Kauhea vouhotus yhdestä kuusta. Käsittääkseni se on silti se sama möllykkä, kuin aiemminkin. Mä ymmärtäisin tämän hypetyksen, jos maapallo olisi napannut yhtäkkiä jostain toisen kuun kiertoradalleen. Silloin mäkin raottaisin jo vähän verhoa.

Hampurissa ei oikeasti tarvinnut verhoja viime yönä raotella, pilvistä oli. Jos oli riittävän sinnikäs, niin ilmeisesti sitten sai ihan hyviä kuvia superkuusta:

superkuu

Meillä on näköjään täällä Hampurissa puumien lisäksi myös kiraffeja. En toisaalta yllättyisi yhtään, jos sellainen kävelisi Reeperbahnilla vastaan.

Maisema

Kiinteistövälittäjille Suomessa järvimaisema tuntuu tarkoittavan pikkasen eri asiaa miten mä sen tulkitsen. Jostain neljän talon välistä pilkistävä järvi ei mun mielestä ole järvimaisema, vaikka onhan se maisema siellä – talojen takana. Muutenkin koko sana maisema on hiukan suhteellinen käsite. Miten tämän jälkeen voi enää nauttia yhtään mistään, mitä ikkunasta näkyy?

maisema

maisema

maisema

maisema

Maisemanvaihdos on nyt joka tapauksessa edessä. Pakko alkaa tottua siihen ajatukseen.

Hampurin konserttitalo on vihdoin valmis ja vain 700m€ yli budjetin

ElbphilharmonieMä missasin historiallisen hetken viime viikolla. Hampurin Elben filharmoniakonserttitalon ikkunoihin ilmestyi viikko sitten maanantai-iltana teksti: ”FERTIG” eli valmis. Mä en uskonut näkeväni tätä päivää. Enkä tietysti varsinaisesti nähnytkään.

Tämä konserttitalo on Hampurin oma Olkiluoto 3. Konserttitalon piti olla valmis vuonna 2010. Ja 2013. Ja 2014. Ja 2015. Mutta nyt se on vihdoin valmis! Tsemppiä vaan sinne Eurajoelle voimalatyömaalle, toivoa on..

Olkiluoto kolmosen budjettiylitys hakee vertaistaan, mutta Hampurissa taistellaan vähintään hopeasta. Tämän julkisilla varoilla rakennetun tönön alkuperäinen budjetti oli 77 miljoonaa euroa, ja nyt vihdoin valmistuttuaan, se on kustantanut veronmaksajille rapeat 789 miljoonaa euroa.

Vuonna 2014 tehdyssä hallinnollisessa tutkimuksessa selvisi, että pelkät vessaharjat olivat maksaneet 300 euroa kappale, ja roskikset 957 euroa kappale. Mistä saksalaiset on edes löytäneet noin kalliita vessaharjoja? Onko ne käsintehty Billy Gibbonsin ja Dusty Hillin partakarvoista? Aion kyllä joskus mennä katsomaan minkälaiseen kullattuun pyttyyn sitä pääsee konsertin väliajalla pissaamaan.

Maanantaisessa avajaisseremoniassa kaupunginjohtaja Olaf Scholz päätti fiksusti keskittyä positiivisiin asioihin ja sanoi Hampurin saaneen niin mahtavan rakennuksen, että kaupunkia on vaikea kuvitella ilman sitä. Scholz on tavallaan oikeassa. Joka ainoa turisti tulee ihailemaan tätä rakennusta ja kuulemaan tästä fiaskosta, ikuisesti.

Hamburger DOM

DOMHampurissa oli taas tivolin aika, ja siellä me yhden suomalaisen kanssa ihmeteltiin paikallista meininkiä. Baareja ja ruokakiskoja (=kiska yksikössä, mikäli suomen kieli aiheuttaa jollekin muullekin hämmennystä) oli tivolilaitteiden seassa tosi paljon, ja alueelle vapaa pääsy. Alkoholia sai siis luonnollisesti ostaa mistä tahansa, eikä niiden mukien kanssa tarvinnut pysyä millään aidatulla alueella. Mitään aidattuja alueita ei edes ole. Toki baarien edessä on pöytiä ja tuoleja asiakkaiden iloksi, mutta ei se tarkoita sitä, että niiden mukien kanssa pitäisi istua perse penkissä. Jos haluat, voi kävellä ympäriinsä juoman kanssa, eikä kukaan kuole siihen.

Hampurin DOM on nasta paikka jopa aikuisille, ja se näyttää olevan suosittu mesta viettää aikaa vaikka työkavereiden kanssa töiden jälkeen. Tuleeko kenellekään Suomessa mieleen lähteä Lintsille afterworkille? Mun ei ole tarkoitus nyt aloittaa mitään hirmuista vertailua siitä miten paska Suomi on verrattuna ah niin ihanaan Saksaan. Ei. Suomi on oikeasti monessa suhteessa paljon parempi ja järkevämpi maa. Mutta inan verran vähemmän hyysäystä, niin se olisi ihan ylivertainen.

Me oikeasti pohdittiin sitä, miksi suomalaisissa huvipuistoissa on vain pari kämäistä hampurilaisravintolaa siellä täällä, eikä alueelle voi vain mennä kävelemään ja viettämään aikaa aikuisten kesken. Tai voi, mutta ei se kovin kivaa ole. Miksi Domissa on ihan erilainen tunnelma ja biljoona eri myyntikojua, joissa kauppa käy? Tulee mieleen myös saksalaiset joulumarkkinat, joissa Glühwein virtaa ja ihmisillä on kivaa. Mä en muista milloin viimeksi olen käynyt Suomessa missään markkinoilla, mutta ei siellä kävellä terästetyn glögin kanssa anniskelualueelta yhtään mihinkään. Mitä jos Suomessa voisikin kävellä torilla ja maistella eri myyntikojuista paikallisten tuottajien tuotteita, kuten leipää, juustoja tai *rumpujen pärinää* panimotuotteita? Tosi vaarallinen ajatus. Eihän Suomessa nyt tuollaiseen voida mennä. Vai voidaanko?

Tasapuolisuuden nimissä DOM ansaitsee myös vähän mutta sitäkin kovempaa kritiikkiä. Siellä on nimittäin vieläkin se poniratsastusaktiviteetti, jossa ponit kiertävät pienen pientä ympyrää päivästä toiseen. Mulle tuli taas tippa linssiin siinä kohtaa, kun kävelin muki kädessä ohi. Esimerkiksi shettiksiä on käytetty kautta aikain kaivoksissa raskaissa töissä, eikä työnteko ole poneille ollenkaan vierasta, mutta meidän pitäisi olla vähän sivistyneempiä ihmisiä nykyään. Sen vielä jotenkin ymmärtää, että joku hullu ja sairas ja ahne ihminen järjestää moisen aktiviteetin. Mutta mä en käsitä miksi kukaan vie lapsensa ratsastamaan niillä poneilla DOMissa.

ZZTop Hell Raisers – Hamburg Stadtpark

Hampurin Stadtpark Open Air on siitä kiva konserttipaikka, että se on erittäin pieni alue. Pensailla aidatussa notkossa on todellakin tunnelmaa. Maa viettää reunoilta alaspäin, mutta lava on kuitenkin kohotettu maa-aineksella selkeästi. Artisteja Stadtparkissa esiintyy laidasta laitaan, mutta ZZTopin keikalle mulla oli liput jo pitkään. Menin konserttiin puolalaisen kaverin kanssa, mutta silläkin oli kaksi lippua keikalle. Meidän piti siis ennen keikkaa myydä ylimääräiset, ja se onnistui todella helposti jo pelkästään matkalla puistoon. Päästiin siis hyvillä mielin tsekkaamaan lämppäribändinä toiminut Ben Miller Band, josta mä tykkään paljon. Illan päätähdetkään eivät turhaan antaneet odottaa itseään, vaan alottivat keikkansa jo kahdeksalta.

ZZTop

Got Me Under Pressure oli toimiva aloitus enkä mä voinut kuin ihmetellä miten nämä tyypit jaksaa keikkailla päivästä toiseen ja vuodesta toiseen. Bändin ja yleisön fiilis oli hyvä, ja mikäs siellä auringonpaisteessa oli jammaillessa. Muutama pisara vettä satoi ennen konsertin alkua, mutta mä en edes kaivanut rotsin taskuun tunkemaani sadetakkia esiin.

Stadtpark Open Air Hamburg

Gimme All Your Lovin’, I Gotsta Get Paid, Rough Boy ja Tush olivat mun eniten odottamia biisejä, ja hyvältä ne tietysti kuulostivat. Yleisö lauloi ehkä eniten mukana Sharp Dressed Manissä. Osasin odottaa Foxy Ladyä coveriksi, koska se kuultiin myös pari vuotta sitten Helsingin keikalla. Sillä, joka oli mun mielestä loistava, mutta joka Hesarissa sai huonot arvostelut.

Billy Gibbons ZZTop

Mun kaverini sanoi ennen keikkaa, ettei erityisemmin tykkää bluesista ja siksi vähän epäili miten hyvin ZZTop livenä kolahtaa, mutta halusi kuitenkin nähdä nämä herrat kun siihen on vielä mahdollisuus. Keikan aikana se kuitenkin sanoi, että tykkää siitä tyylistä, millä Gibbons soittaa bluesia. Settilistaan palautettu Catfish Blues oli hauska ja yllättävä veto, samoin tokassa encoressa kuultu Jailhouse Rock, josta Hill teki ihan omanlaisensa version.

Settilista näytti kokonaisuudessaan tältä:

Got Me Under Pressure
Waitin’ for the Bus
Jesus Just Left Chicago
Gimme All Your Lovin’
Pincushion
I’m Bad, I’m Nationwide
I Gotsta Get Paid
Rough Boy
Foxy Lady (The Jimi Hendrix Experience cover)
Catfish Blues (Robert Petway cover)
Cheap Sunglasses
Chartreuse
Sharp Dressed Man
Legs

Encore:
La Grange / Sloppy Drunk / Bar-B-Q
Tush

Encore 2:
Jailhouse Rock (Elvis Presley cover)

Jos joku on tänään menossa Hamina Bastioniin keikalle, niin ei muuta kuin hyvää keikkaa! Huono se ei voi olla.

Maailma ylösalaisin – The World Upside Down

7 kuolemansyntiäEnpä ole ennen sännännyt taidenäyttelystä vesssaan itkemään. Mä luulen, että mun pieni paniikkikohtaukseni oli ennemmin merkki siitä, että lääkkeiden annostusta tulisi nostaa, kuin siitä, että taidenäyttelyn teokset nosti tunteet pintaan. Vaikkakin myös jälkimmäinen voisi tässä tapauksessa pitää paikkansa.

Hieronymus Bosch tuli mulle ekaa kertaa tutuksi Michael Connelly kirjoista, joissa seikkailee poliisietsivä nimeltä Hieronymus ”Harry” Bosch. Kirjoissa viitataan Harryn saaneen nimensä taitelijakaimaltaan, joten joskus Connellyn kirjoja luettuani tarkistin minkäläinen taitelija on kyseessä. Sitä tutumpi tämä herra ei mulle ennen tätä näyttelyä kuitenkaan ollut.

Tämä näyttely, The World Upside Down – Hieronymus Bosch’s Century, järjestettiin Rathausin vieressä olevassa Buceriuksen Kunst Forumissa, jossa aiemmin tänä vuonna oli Picasson näyttely. Mä olin kovin suunnitellut meneväni sinne Picasson näyttelyyn, mutta missasin sen, aivan kuten Mirón näyttelyn viime vuonna. Nyt sain vihdoin mentyä paikalle.

Mä sanoin joskus surrealismin tarkoittavan sitä, että tanssii Cascadaa puolityhjässä discossa sellasen tyypin kanssa, jonka paidassa lukee ”Metallimies”. 1500-luvun taiteilijan Hieronymus Boschin sanotaan olleen 1900-luvun surrealismin innoittaja, ja onhan ne Boschin teokset aika unenomaisia. Painajaisten tosin.

Boschin teoksia tunnetaan 25 kappaletta ja niistäkin vain seitsemän on signeerattuja. Tämä näyttely sisälsi siis myös paljon taideteoksia, jotka olivat Boschin innoittamia. Mä menin siellä kyllä sekaisin siitä mikä oli kenenkin teos, koska mulle ne olisivat voineet olla kaikki saman sekopään kynästä.

Pieter Brueghel vanhemman Seitsemän Kuolemansyntiä olivat näyttelyn keskellä, pimeässä huoneessa, jokainen omassa syvennyksessään. Syvennykset olivat juuri oikealla korkeudella, jotta niihin pystyi nojaamaan kyynerpäillään. Boschin innoitus oli helppo nähdä erityisesti näissä piirroksissa. Kaikkia näyttelyn tauluja piti tarkastella lähietäisyydeltä, sillä ne sisälsivät paljon pienen pieniä yksityiskohtia. Ihmiset olivat laihoja ja lihavia, ja koirat, hevoset ja muut eläimet realistisia, mutta siihen se realistisuus jäikin. Yhtäkkiä jollakin oli jalat väärin päin tai toiset grillasivat ihmisen kehonosia nuotiolla. Ihmisten seassa oli erilaisia liskomaisia örkkejä, jotka rietastelivat naisten kanssa ja tappoivat ihmisiä tai toisiaan.

Vaikka mä ehkä inhosin näitä tämän näyttelyn teoksia, innostuin taidenäyttelyistä noin ylipäätään. Muistin millaisen vaikutuksen esimerkiksi Madridin Reina Sofia on muhun aikanaan tehnyt; jopa niin suuren, että Picasson Guernican kopio on tälläkin hetkellä mun vanhan huoneen seinällä kehyksissä. Tällainen pienempi näyttely on toisaalta paljon kivempi, sillä siellä keskitytään vain yhteen aiheeseen kerrallaan, eikä sen kiertämiseen mene koko päivää. Katsoin jo, että tätä The World Upside Down -näyttelyä seuraa loppuvuodesta Venice – City of Artists. Lisäksi Hampurin Kunsthallessa on tällä hetkellä Édouard Manetin näyttely ja lokakuusta alkaen muun muassa Mirón teoksia, joten meikäläiselle täällä on taidetta ihan riittävästi.

Hampurin ilmaiset nähtävyydet TOP 5

Hampurin parhaat ilmaiset nähtävyydet tai aktiviteetit listattuna alla, olkaapa hyvä:

Free walking tour1. Free walking tours

Nämä ilmaiset kävelykierrokset tunnistaa kaupungilla keltaisista sateenvarjoista tai t-paidoista. Mä olen käynyt sekä historiallisella kaupunkikierroksella että Reeperbahnin kierroksella, ja ne on molemmat olleet todella informatiivisia. Mun suosikkiopas on Kaliforniasta kotoisin oleva Brent, jonka tarinoihin mahtuu ehkä joskus hiukan fiktiotakin joukkoon. Kerran rankkasade yllätti kävelykierroksen, joten Brent päätti järjestää meille demonstraation Hampurin viimeisen merirosvon Klaus Störtebekerin mestauksesta.

Lisää infoa kuten lähtöajat ja -paikat löytyy täältä: Robin and the Tourguides. Tippiähän näissä on tapana jättää, mutta muuten ilmaista huvia. Erityisen kiva ohjelmanumero myös yksinmatkustavalle.

Wasserspiele2. Planten und Blomen – Wasserlichtkonzerte

Hampurissa on paljon puistoja, mutta turistin näkövinkkelistä mielenkiintoisin niistä on ehdottomasti Planten und Blumen -puisto. Siellä järjestetään joka kesäilta suihkulähdenäytös, joka on klassisella musiikilla höystetty valoshow. Mun viimeksi näkemäni show alkoi Sibeliuksella.

Planten und Blumen on päiväsaikaankin kiva vierailupaikka, sillä nimensä mukaisesti siellä on paljon kasveja ja kukkia. Ruusutarha ja japanilainen maisemapuutarha ovat varsin kauniita. Puistosta löytyy myös kahvila ja iso lava, jossa järjestetään ilmaiskonsertteja, kuten Jazz Open näin heinäkuun alussa.

3. Fischmarkt

Mun ekalla viikolla Hampurissa kaveri ilmoitti, että sunnuntaiaamuna sitten herätään aikaisin, jotta päästään kalamarkkinoille. Hetken sitä ilmoitusta ihmettelin, mutta kävi ilmi, että Fischmarkt on aika legendaarinen tapahtuma. Kalamarkkinoita on pidetty jo vuodesta 1703 St. Paulin kaupunginosassa Elben rannalla.

Kalan lisäksi näiltä markkinoilta voi käydä nappaamassa mukaansa edullisen hedelmäkorin, mutta toritunnelma on kuitenkin se, jonka vuoksi paikalla kannattaa pyörähtää. Eikä välillä kannata välttämättä edes nukkua; Reeperbahnilta on lyhyt matka Fischmarktin hulinoihin sunnuntaiaamuna lauantai-illan juhlimisen jälkeen.

Elbtunnel4. Elb Tunnel

Yksi varsin erikoinen nähtävyys Hampurissa on Elben ali kulkeva vanha tunneli. Landungsbrücken on asema, josta tunnelin suu löytyy. Viikonloppuisin tunneli on suljettu autoliikenteeltä, joten erityisesti silloin jalankulkijoiden ja fillaristien on hyvä tsekata kesähelteillä viilentävä tunneli ja käydä kurkkaamassa kaupungin silhuetti vastarannalta.

DOM5. Hamburger Dom

Viides sija tällä listalla menee Hamburger Domille, joka on vain iso tivoli, ei sen kummempaa. Syy miksi se kiilaa tähän, on se, että se todellakin on iso. Siellä on kaikenlaisia vempaimia tukkijoesta maailmanpyörään, mutta aika kuluu kivasti myös esimerkiksi ruoka-, juoma- ja ohjelmatarjontaan tutustuen. Dom järjestetään kolmena jaksona vuodessa, keväällä, kesällä ja talvella, ja alueelle on tosiaan ilmainen sisäänpääsy.

Heräsikö minkäänlaista kipinää matkustaa kaupunkilomalle Hampuriin?

Hamburg Harley Days 2016

Mulle oli päivänselvää missä vietän juhannuksen tänä vuonna. Hampurin harrikkapäivillä oli hieman huono keli perjantaina ja lauantaina, ja lauantaina sattui vielä sellanen ikävä juttu, että yksi Fatboy varastettiin alueelta. Toivottavasti se pyörä löytyy. Sunnuntaina sentään aurinko helli koko jengiä ja paraati ajettiin kivassa kelissä.

Hamburg Harley Days

Hamburg Harley Days houkuttelee paikalle vuosittain kymmeniätuhansia motoristeja ja satojatuhansia katsojia. Paikallisten iloksi se lauantain sade tosiaan hiljensi pärinää, mutta sunnuntain loppuparaati oli sitten sitäkin äänekkäämpi. Viime vuonna lanseerattiin ”Respect for Hamburg” -kampanja harrikkapäivien osallistujille, ja tänäkin vuonna muistutuksia siitä näkyi Harley Villagessa ja tienvarsilla. Musta tämä viikon ajan jatkunut pärinä on ollut ihan mahtavaa ja kohottanut fiilistä kivasti viikonloppua kohden.

Hamburg Harley Days

Hamburg Harley Days

Mukana Harley päivillä oli Harley Davidsonin CEO Matthew S. Levatich ja varmasti kaikkien huomion keskipisteenä ollut legendaarinen Paul Teutul Sr Orange County Choppersista. Lauantaina Paul Sr tuomaroi HOGin Hamburg Chapterin järjestämää Ride-In Bike Showta Mönckebergstraßella, ja sunnuntaina se ajeli paraatin kärkijoukoissa. Mukanaan sillä oli kaksi näyttelypyörää, erittäin mielenkiintoisen näköinen Eragon Chopper sekä kuuluisa New York Fire Bike, joka on tehty tribuuttina niille 343 New Yorkin palomiehelle, jotka kuolivat 11.9. iskussa.

Hamburg Harley Days