Real Gone Rock’n’Roll Weekender X

Spunyboys

Kymmenennet bileet ja me laskettiin, että ollaan oltu paikalla ainakin seitsemissä kemuissa. Ei hullummin. Tarkkoja muistikuvia ei ihan kaikista vuosista ole, mutta hauskaa on aina ollut. Bileitä on järjestetty monessa eri paikassa, Valkeakoskella, Ellivuoressa, Vääksyssä ja nyt Heinolassa. Kumpeli Spa olikin tosi kiva lokaatio näihin juhliin. Mä ehdin jo laittaa positiivista palautetta majoituksesta ja ruuasta sinne, toivottavasti välittävät viestin myös henkilökunnalleen. Pohdin tässä, että myös järjestävä paikkakunta hyötyy näistä bileistä, sillä jengi taatusti tsekkaa kiinnostavat liikkeet jo etukäteen ja paikalliset kaupat, kuten tässä tapauksessa esimerkiksi Heinolan Romua ja Romantiikkaa, voivat hyvinkin saada muutamia uusia asiakkaita.

Ensimmäinen bändi perjantai-iltana oli Cast Iron Arms. Nimi ei sanonut meille mitään mutta kas, tuttu bändihän se siinä. Siitä oli tosin vuosia, kun viimeksi olin tämän Rintasaaren bändin nähnyt. Näin käy itseasiassa aika usein, nimi kuulostaa joko vieraalle tai hivenen tutulle, mutta vasta bändin kavutessa lavalle muistaa, että tämä pumppu on nähty joskus aiemminkin. Cast Iron Arms oli hyvä aloitus viikonlopulle, vaikka epäkiitollisimmalla soittovuorolla esiintyivätkin.

Barnshakers on nähty jo niin monta kertaa, että sitä ei ole ehditty unohtamaan. Mä tykkäsin nähdä Haajan tämän bändin puikoissa ja jotenkin se meno oli paljon rennompaa kuin Agentsien kanssa.

Barnshakers

Perjantain paras bändi oli odotetusti saksalainen Black Raven. Kannattaa ehdottomasti reissata Suomeen Saksasta asti. Mä näin tämän poppoon viimeksi Hampurin Rockabilly Allnighterissa, ja tämä Suomen keikka oli hivenen erilainen siinä mielessä, että settilistaan oli lisätty kolme instrumentaalia. Ne biisit veivät Black Ravenin koko showta aika paljon rautalangan suuntaan, mutta bändin vahvuus ei kuitenkaan taida olla siinä.

Black Raven

Lauantain bändilistaan mahtui mm. Toreadors, Jetaways, Slippers ja Avengers, sekä illan päättänyt Spunyboys, jotka kaikki olivat ihan ookoo. Spunyboyssilla oli kyllä illan komein tötterö, pointsit sinne (ekassa kuvassa). Mitään suuria löytöjä ei näiden bändien joukosta kuitenkaan tehty. Goofinin levykaupoilla suosittelin kaverille Shoebox Revuen levyä, ja siitä tulikin viikonlopun paras bändi, vaikkei se ollut koko bileissä. Tsekatkaa vaikkapa tämä biisi:

Eikö olekin hyvä?!

Rockabilly Allnighter

Black RavenMä olisin raahautunut tälle keikalle vaikka pää kainalossa, mutta ei paljon puuttunut, että niin olisi pitänyt tehdä. Uudet lääkkeet vähän väsytti ja kaikki kaverit, joita olin pyytänyt mukaan, kärsivät krapulasta ja alkoivat hannaamaan. Mutta onneksi mun jalka vipatti sen verran, että sain mentyä paikalle. Bändikattaus oli sen verran hyvä.

Vilkaisin kartasta missä päin Knust on, mutta en mä sen tarkempia ohjeita tarvinnut. Seurasin vaan samasta junasta bileisiin suuntaavia rokkareita. Mun saapuessa paikalle avasin lipun kännykästä ja hymyilin kun ne yliviivasivat ekan kohdan listalta.

Ekan bändin, tsekkiläisen Twisted Rodin, rumpalin tukka lähti liehumaan kuin Kekalla konsanaan siinä vaiheessa kun pojat innostuivat rokkaamaan. Basistille pointsit läskibasson heittämisesti ilmaan pään yläpuolelle. Solisti-kitaristi oli sen verran hyvännäköinen, että se sai sillä anteeksi bändin ehkä hieman tasapaksun soundin. Mut ei ollenkaan huono. Tuli mieleen Stray Cats.

Ekan bändin jälkeen mua alkoikin jo väsyttää ja mä lipitin kokista ja harmittelin, että Black Raven on varmaan vika. Tokan bändin aloitellessa mä suuntasin vähän lähemmäs lavaa ja yllätyin, kun siellä olikin Julian & kumppanit. Black Raven sopi siihen väliin kuin nenä päähän. Innostuin joraamaan epätasaisella betonilaattalattialla ja mietin, että onneksi en laittanut korkkareita jalkaan vaan lähdin matkaan mukavissa tennareissa. Black Raven oli juuri niin hyvä kuin vuosia sitten. Joskus on ihan hyvä pysyä samanlaisena, kun se juttu kerran toimii.

Rockabillybileet on ihan samanlaisia, oli kyse sitten mistä maasta tahansa. Naiset pukeutuu viimeisen päälle mekkoihin ja tukat on kaikilla tötteröllä. Meininki on hyvä eikä mitään häiriköintiä näy. Hampuri erottautui muista vain yhdellä tapaa. Bongasin tanssikansan seasa erään erittäin isorintaisen henkilön, jolla oli hyvin avonainen ja tiukka punainen mekko ja valkoiset korkkarit. Tästä teki hampurilaisen ilmestyksen se, että sillä oli lisäksi kalju ja pulisongit.

20th Rockabilly Allnighter

AllnighterJoku deejii on takuuvarmasti soittanut Gene Vincentin Hold me, hug me, rock me jossain rokkibileissä, koska sitä kuunnellessa tulee hurjia flashbackejä tahmeasta lattiasta, sitruunanmausta suussa ja hikisestä tunnelmasta iholla. Missäköhän se oli?? Noi tuntomerkit sopii kyllä ihan kaikki rokkibileisiin.

Tämän kuun lopussa päästään Hampurissakin kunnon rockabillyn ääreen kun koittaa Allnighterin aika. Olen aika innoissani Black Ravenin näkemisestä, johan siitä viime keikasta onkin jo liian kauan aikaa. Jake And The Lawlessmen kuulostaa myös sen verran hyvälle, että varmasti pistää Hampurin rokkaamaan.

Tänä viikonloppuna olisi ollut hyvää musaa Essenissä tarjolla, kun itse Furious saapui Liverpoolista Saksanmaalle. Mä jo tsekkailin junalippujen hintoja ja vähällä oli etten lähtenyt pienelle rundille. Paluumatkan hintalappu 150 euroa hiukan laimensi intoa. Pitää jatkossa olla vähän tarkempana ja ajoissa liikkeellä noiden Essenin ja Oberhausenin bileiden kanssa, siellä niitä näyttää riittävän. Ei ihme, että Foggy Mountain Rockerskin on sieltä samalta suunnalta, Bonnista, kotoisin.

Foggystä puheenollen, ne keikkailevat harvakseltaan, mutta valitettavasti Allnighterin kanssa samana iltana Berliinissä. Juuri tuolla Oberhausenissa olisi marraskuussa keikka, jossa Black Raven on messissä. Toivottavasti keikkakalenteriin tulee vähän päivityksiä jo ennen sitä, marraskuuhun on liian pitkä aika.