Saksalaiset työkaverina

Meillä on kielikoulussa menossa suklaan MM-kisat. Puolan joukkue oli ensimmäisenä vuorossa, ja niiden maistiaiset oli ihan hyviä, vaikka en mä niitä suklaaksi tunnistanut. Sveitsi ei saa osallistua, joten Fazerilla olisi nyt hyvät tsäänssit voittoon. Harmi, ettei mulla ole yhtään suklaata jäljellä.

Tehtiin keskenämme myös kysely siitä kuka on saanut saksalaisia kavereita työpaikalta, ja toistaiseksi ketään ei ollut moinen onni kohdannut, vaikka muut ovat asuneet täällä paljon pidempään kuin mä. Mä nimittäin väitin, että saksalaiset eivät edes halua puhua henkilökohtaisista asioistaan työkavereiden kanssa ja niillä on hyvin erillinen työ-minä kuin normaali-minä. Tämä väite perustui mun saksalaisen kaverin omaan empiiriseen tutkimukseen, jossa se yritti toisessa toimipaikassa vieraillessaan kysellä ihmisiltä missä päin ne asuvat ja muutenkin tutustua jengiin. Se sanoi, että vaikka olet työmatkalla kaupungissa, kukaan ei todellakaan ehdota illallista tai mitään muutakaan työajan ulkopuolella. Ja kyseisen kaverin persoonasta se ei ole kiinni, koska se tutustuu ihmisiin maailmalla hyvinkin luontevasti ja on itse erittäin avoin, lämmin ja sosiaalinen.

Mä olen melko eri aaltopituuksilla mun työkavereiden kanssa enkä edes ole olettanut kutsua minnekään heidän perheidensä tai ystäviensä kanssa, mutta kyllä mä mietin menisikö tämä juttu ihan näin, jos tilanne olisikin toisin päin ja joku mun työkaveri tulisi mun toimipaikkaan Suomessa. Aivan varmasti selittäisin ummet ja lammet Helsingistä, sen nähtävyyksistä, tapahtumista, ja tietäessäni työkaverin olevan uudessa maassa, kutsuisin sen kylään tai johonkin tapahtumaan, jossa sen olisi mahdollista tutustua muihinkin ihmisiin. Mutta en tiedä käyttäytyisivätkö muut suomalaiset samalla tavoin kuin mä.

Mun pomo on kyllä ottanut suuren harppauksen eteenpäin sosiaalisessa elämässä ja tullut meidän muiden kanssa pari kertaa lounaalle. Muut sanoivat, että maailmankirjat on sekaisin. En tiedä mistä sen yllättävä sosiaalisuuspuuska johtuu ja onko mun muutolla mitään tekemistä sen kanssa, mutta ne lounaat, joihin se osallistuu, on aika tylsiä kun silloin keskustellaan vaan työasioista. Ja suoliston toiminnasta, koska yritin vähän turhankin epätoivoisesti vaihtaa puheenaihetta johonkin muuhun ja päädyin selittämään FODMAP-ruokavalion ideaa.

Ei varmaan tarvitse odotella kutsua illallisille jatkossakaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Time limit is exhausted. Please reload CAPTCHA.