Bruce Springsteenille Presidential Medal of Freedom

Springsteen Medal of Freedom

Katselin eilen illalla Facebookista livelähetystä Valkoisesta Talosta. Nykymaailma on ihana, kun tällaistakin tilaisuutta pääsi näin Saksasta käsin seuraamaan, kuin kärpäsenä katossa. Obama piti todella hauskan puheen ennen mitalienjakoseremoniaa, ja myös palkittujen henkilökohtaiset ylistyssanat oli osuvia. Ellen DeGeneresin vastaanottaessa mitalia mulle tuli vähän tippa linssiin, kun se itsekin liikuttui niin kovin. Mutta paras oli tietysti the Boss!

As a songwriter, a humanitarian, America’s rock and roll laureate, and New Jersey’s greatest ambassador, Bruce Springsteen is, quite simply, The Boss. Through stories about ordinary people, from Vietnam veterans to steel workers, his songs capture the pain and the promise of the American experience. With his legendary E Street Band, Bruce Springsteen leaves everything on stage in epic, communal live performances that have rocked audiences for decades. With empathy and honesty, he holds up a mirror to who we are, as Americans chasing our dreams, and as human beings trying to do the right thing. There’s a place for everyone in Bruce Springsteen’s America.

Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterPin on PinterestShare on LinkedInShare on TumblrShare on RedditEmail this to someone

Joulumarkkinat Hampurissa

JoulumarkkinatSaksalaiset joulumarkkinat eivät aikaisemmin kiinnostaneet mua mitenkään erityisesti. Glögi ei kuulu mun lempparijuomiin eikä ulkona paleleminen lemppariharrastuksiin. Mutta viime vuonna joulumarkkinoilla tuli käytyä eri kokoonpanoissa harva se päivä, ja tänä vuonna odotin jo sitten malttamattomana niiden alkua. Nyt ne on alkaneet!

Hampurissa mun lempparijoulumarkkinat löytyvät Mönckebergstraßen kupeesta, Altonasta ja tietenkin Rathausilta, jossa joulupukki viilettää porojen kanssa juhlakansan yllä. Jos joku sattuu olemaan joskus tulossa Hampurin joulumarkkinoille, niin täältä löytyy hyvä kartta, ja myös alla oleva kokoaa yhteen muutamat markkinapaikat.

Joulumarkkinat

P.S. Toivottavasti kukaan ei ole lähipäivinä lentämässä Lufthansalla Saksaan, se olisi nimittäin sitten jalkapatikka tiedossa.

Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterPin on PinterestShare on LinkedInShare on TumblrShare on RedditEmail this to someone

Haastattelupyyntö huippunaiselle

Mun yksi kaveri on johtavassa asemassa omalla alallaan ja sai sen vuoksi haastattelupyynnön eräältä alan julkaisulta. Haastattelun aiheena oli Top Woman, ja toimittaja, nainen myös, lähetti kysymykset etukäteen. Tässä ne ovat, vapaasti suomennettuina:

1. Mikä saa sinut tekemään mitä teet, kun olet kerran nainen?
2. Miten olet nuorena naisena pystynyt nousemaan nykyiseen asemaasi miesvaltaisella alalla?
3. Miksi olet ottanut tämän roolin vastaan kun se on aikamoinen haaste sinulle (tai nähdään ainakin sellaisena, koska et edusta normaalia johtajatyyppiä alalla)
4. Onko sinulla miesmentoria, jota ihailet?
5. Miten löysit mentorisi?
6. Miten mentorisi auttaa sinua kehittymään?

What??

Sanomattakin on selvää, että tämä haastis jäi tekemättä. Journalismin alalla on näköjään lasikatto, ja joku on lyönyt siihen päänsä.

Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterPin on PinterestShare on LinkedInShare on TumblrShare on RedditEmail this to someone

Superkuu

Kauhea vouhotus yhdestä kuusta. Käsittääkseni se on silti se sama möllykkä, kuin aiemminkin. Mä ymmärtäisin tämän hypetyksen, jos maapallo olisi napannut yhtäkkiä jostain toisen kuun kiertoradalleen. Silloin mäkin raottaisin jo vähän verhoa.

Hampurissa ei oikeasti tarvinnut verhoja viime yönä raotella, pilvistä oli. Jos oli riittävän sinnikäs, niin ilmeisesti sitten sai ihan hyviä kuvia superkuusta:

superkuu

Meillä on näköjään täällä Hampurissa puumien lisäksi myös kiraffeja. En toisaalta yllättyisi yhtään, jos sellainen kävelisi Reeperbahnilla vastaan.

Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterPin on PinterestShare on LinkedInShare on TumblrShare on RedditEmail this to someone

Maisema

Kiinteistövälittäjille Suomessa järvimaisema tuntuu tarkoittavan pikkasen eri asiaa miten mä sen tulkitsen. Jostain neljän talon välistä pilkistävä järvi ei mun mielestä ole järvimaisema, vaikka onhan se maisema siellä – talojen takana. Muutenkin koko sana maisema on hiukan suhteellinen käsite. Miten tämän jälkeen voi enää nauttia yhtään mistään, mitä ikkunasta näkyy?

maisema

maisema

maisema

maisema

Maisemanvaihdos on nyt joka tapauksessa edessä. Pakko alkaa tottua siihen ajatukseen.

Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterPin on PinterestShare on LinkedInShare on TumblrShare on RedditEmail this to someone

Pitäkää kiinni lentomatkustajan oikeuksistanne!

Sain äsken todella yllättävän sähköpostiviestin.

Muistatteko sen mun hiukan epäonnisen matkaanlähdön silloin elokuussa, kun olin menossa Springsteenin keikalle Zurichiin? Lyhyesti: Mun aamulento Eurowingsillä peruttiin ja mä jonotin tajuttoman ajan palvelutiskille, jossa mut näppärästi sijoitettiin iltapäivän Swiss Airin suoralle lennolle Zurichiin. Missasin siis lauantaipäivän Zurichissä, mutta en todellakaan missannut keikkaa, koska se oli vasta sunnuntaina. Reissu oli ihan mahtava, majoituin kaverin luona ja juhlittiin tuolla keikalla sen synttäreitä. Lisäksi muistelisin, että mun lennot maksoi vähemmän kuin keikkalippu eli se meno-paluu kustansi noin 80 euroa.

Koska mä satuin olemaan tietoinen lentomatkustajan oikeuksista korvauksiin viivästysten tai peruuntumisten kohdalla, ja mulla oli ehkä vähän tylsää toimistolla, kirjoitin reissun jälkeen lyhyen kirjeen Eurowingsille. Laitoin siihen vain, että noihin oikeuksiin vedoten pyytäisin hyvitystä yli 8 tuntia myöhästyneestä lennosta, tässä lentotiedot, yhteystietoni ja tilinumeroni.

Ajattelin silloin, että Eurowings ei mun kirjeelle korviaan lotkauta. Epäilin, etteivät ne vastaa ollenkaan, ja jos vastaisivat, ne varmaan vetoaisivat siihen tilalle annettuun Swiss Airin lentoon. Mun matkavakuutuskin olisi ehkä voinut korvata jotain, mutta rehellisesti sanottuna olin jo unohtanut koko jutun. Kunnes äsken avasin Eurowingsiltä tulleen sähköpostin. Siinä oltiin runoiltu pitkät pätkät kaikenlaista, mutta onneksi jaksoin lukea sen loppuun. Siellä lopussa nimittäin kiitos seisoi:

We will transfer the amount you mentioned (250,00 €) to the specified account within the next 10 days. We assure you that we will continue to work on our product and our processes to ensure future flights run smoothly from start to finish.

Ja näin musta on tullut matkabloggaaja, joka tienaa reissuillaan rahaa!

Cash

Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterPin on PinterestShare on LinkedInShare on TumblrShare on RedditEmail this to someone

Hampurin konserttitalo on vihdoin valmis ja vain 700m€ yli budjetin

ElbphilharmonieMä missasin historiallisen hetken viime viikolla. Hampurin Elben filharmoniakonserttitalon ikkunoihin ilmestyi viikko sitten maanantai-iltana teksti: ”FERTIG” eli valmis. Mä en uskonut näkeväni tätä päivää. Enkä tietysti varsinaisesti nähnytkään.

Tämä konserttitalo on Hampurin oma Olkiluoto 3. Konserttitalon piti olla valmis vuonna 2010. Ja 2013. Ja 2014. Ja 2015. Mutta nyt se on vihdoin valmis! Tsemppiä vaan sinne Eurajoelle voimalatyömaalle, toivoa on..

Olkiluoto kolmosen budjettiylitys hakee vertaistaan, mutta Hampurissa taistellaan vähintään hopeasta. Tämän julkisilla varoilla rakennetun tönön alkuperäinen budjetti oli 77 miljoonaa euroa, ja nyt vihdoin valmistuttuaan, se on kustantanut veronmaksajille rapeat 789 miljoonaa euroa.

Vuonna 2014 tehdyssä hallinnollisessa tutkimuksessa selvisi, että pelkät vessaharjat olivat maksaneet 300 euroa kappale, ja roskikset 957 euroa kappale. Mistä saksalaiset on edes löytäneet noin kalliita vessaharjoja? Onko ne käsintehty Billy Gibbonsin ja Dusty Hillin partakarvoista? Aion kyllä joskus mennä katsomaan minkälaiseen kullattuun pyttyyn sitä pääsee konsertin väliajalla pissaamaan.

Maanantaisessa avajaisseremoniassa kaupunginjohtaja Olaf Scholz päätti fiksusti keskittyä positiivisiin asioihin ja sanoi Hampurin saaneen niin mahtavan rakennuksen, että kaupunkia on vaikea kuvitella ilman sitä. Scholz on tavallaan oikeassa. Joka ainoa turisti tulee ihailemaan tätä rakennusta ja kuulemaan tästä fiaskosta, ikuisesti.

Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterPin on PinterestShare on LinkedInShare on TumblrShare on RedditEmail this to someone

Kuokkavieras Kataja

Miten sattuikin, että mä olin käymässä Suomessa ja istuin telkkarin ääressä juuri silloin kun Kuokkavieras Katajan jaksossa vierailtiin kesäisellä Somerolla!

En ollut nähnyt muita Katajan seikkailuja, joten ohjelman kulku valkeni mulle vasta jakson alussa. Tyypit siis tupsahtivat Somerolle ilman pennin hyrrää, aikomuksenaan testata paikkakuntalaisten vieraanvaraisuutta parin vuorokauden ajan. Alkoi heti pelottaa, että joku pihi pappa osuu niiden tielle heti alkuun. Mutta ei, sai ne kolme nälkäistä miestä heti ensimmäisestä talosta yhden banaanin jaettavakseen. Miten vieraanvaraista!

Oikeasti olin oikein tyytyväinen siihen miten somerolaiset jaksossa esiintyivät. Monta tuttuakin oli eksynyt kuviin. Jussin Baarissa Kataja pääsi kokkaamaan ruokaa itselleen, ja Anita Hallapelto Helmestä lahjoitti kuvaajalle mekon naistentansseja varten. Kyyti tansseihin Ämyrille järjestyi näppärästi kylän parhaimpien nähtävyyksien kuten Baddingin kioskin ja Hiidenlinnan kautta. Cafe Rosesta miehet saivat aamupalaa, ja majoitus järjestyi sekä paikkakuntalaisten kotona että kaupunginjohtaja Sami Suikkasen pihamaalla.

Mä viestittelin yhdelle toiselle entiselle somerolaiselle ohjelman kulusta ja siinä vierailluista paikoista:

Kuokkavieras Kataja

P.S. Jakso löytyy vielä Ruudusta, jos jotakuta kiinnostaa.

Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterPin on PinterestShare on LinkedInShare on TumblrShare on RedditEmail this to someone