I don’t know where I’m going but I’m on my way

Onneksi seuraava loma on jo buukattu, niin ei ahdista ihan niin paljon tämä lomanjälkeinen urheiluinnostus.

Tänään en tosin ollut salilla, koska tänään oli terapiapäivä. Itkin terapeutille sitä, että mitä jos mun ahdistus jonain päivänä estää mua matkustelemasta. Jos en pystykään lentämään minnekään. Ja sen jälkeen aloin itkeä sitä miten naurettavia mun ongelmat on, koska ihmisillä on aika paljon vakavampiakin asioita murehdittavanaan.

Ensi kerralla mä itken todennäköisesti sitä, että on hiekan murena kengässä.

Arvatkaa minne suuntaan joululomalla? Meillä oli kaverin kanssa suunnitteilla sen 3-kymppisten juhliminen Disneylandissa Pariisissa, joka kuulostaa melkein yhtä hauskalta kuin normaalisti 30-vuotisbileissä se yhteislaululla kiekautettu Reetun biisi. Mutta koska muut kaverit meidän porukasta alkoivat hannaamaan sen takia, että asuvat nykyään jossain Vietnamissa, päätettiin unohtaa se Disneyland. Ja mennä sen sijaan Vegasiin. Loogista, eikö!

Frendi varasi meille yösijan Hard Rock Hotellista ja bongattiin molemmat itsellemme sopivat lennot. Kun mä niin kauas lennän, en tietenkään malttanut olla pysähtymättä joksikin aikaa Losiin. En ole ihan varma onko mulla riittävästi lomapäiviä tohon reissuun, mutta otan sitten läppärin mukaan, jos ei ole. En kehdannut kysyä pomolta asiasta vielä, kun olen ollut loman jälkeen takaisin töissä huikeat 4 päivää. En myöskään tiedä mitä mä Losissa teen, mutta muistaakseni mun joku kaveri asuu siellä. Ja on tässä vielä paljon aikaa suunnitella. Synttärisankarin näen sitten Vegasissa ja ohjelma on siellä on varmaan jo suurinpiirtein selvillä.

Vegas

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Time limit is exhausted. Please reload CAPTCHA.