Hyvää 826-vuotissynttäriä satama!

LavaSataman synttäripippaloissa oli tarjolla vaikka ja mitä. Siellä oli monen monta eri lavaa, joilla esiintyi lukematon joukko artisteja. Mä viihdyin perjantaina alkuillasta Jolly Rogerin lavan edessä, koska mun siellä ensimmäisenä bongaama bändi soitti rockabillyä. Ei kovin hyvin, mutta hyvällä asenteella. Kalamarketin rokkilavalla soitti joku paikallinen Dingo. Hyvää musaa sekin. Mutta matkalla sinne bongasin Gipsy Loungesta asiallista romanimusiikkia ja lattariteltasta letkeää reggeatonia. Niin hyviä jazz-, soul- ja bluesbändejä oli New Orleansista ja Nashvillestä asti, että mun oli pää ihan pyörällä enkä osannut päättää mitä kuuntelisin. Yritin kuunnella pari biisiä kaikilta, mutta en tiedä oliko se ihan paras strategia. Kymmenen pysähdyksen taktiikka.

Lauantaina ihastelin venäläisiä merimiehiä purjelaivoja vähän lähempää, ja katselin myös hinaajien baletin. Tässä viime vuoden esitys, Hampurille tyypillisessä kelissä:

MafiaLauantaina suurin osa ajasta kului Gipsy Loungessa Astraa siemaillessa. Mexikaner -shottien jälkeen oltiin vakuuttuneita, että lavalla esiintynyt bändi oli oikeasti mafia, jossa keskellä istui pomo, sen oikealla puolella mafian banaanilaatikoissa tuotavista huumeista vastaava Miami Vice -tyylinen Operations -johtaja ja pomon vasemmalla puolella kiltinnäköinen mutta täysin kylmähermoinen palkkatappaja. Kontrabassoa soitti tietysti pomon kunnollisen veljen poika, joka oli joutunut itseään hurjempaan porukkaan. Viulusta vastasi palkkatappajan poika, josta yritettiin kouluttaa palkkatappajan seuraajaa, mutta poika on liikaa naisiin menevä eikä hoida hommia yhtä kylmähermoisesti kuin isänsä..

Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterPin on PinterestShare on LinkedInShare on TumblrShare on RedditEmail this to someone

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Time limit is exhausted. Please reload CAPTCHA.