HAM-EWR-LAX-LAS-EWR-HAM

Terveiset reissusta! Nyt näitä reissupostauksia on luvassa, mikäli Hampurin arki tai yleinen hölinä lähinnä Springsteenistä mun blogissani on jo alkanut kyllästyttää.

Mä pelkäsin näitä pitkiä lentoja etukäteen ihan hulluna, mutta ne menivät paremmin kuin koskaan. Menomatkalla mun viereen istui todella huumorintajuinen tyyppi. Mun valitessa ruuaksi kanaa, se otti pastaa suoraan Italiasta. Kun mä sitten kehuin sitä currya todella hyväksi lentokoneruuaksi ja kysyin mitä se oli pastasta mieltä, se vastasi: ”The Italian who made this had no soul.” Matka Newarkiin sujui siis erittäin rattoisasti. Kerroin vieruskaverille lentopelostani, ja New Yorkiin laskeuduttaessa se hihkaisi: ”Look, we’are landing along Hudson!” ”Not on the Hudson?”, mä tarkistin.

Newarkin 6 tunnin vaihto oli hivenen liian pitkä, vaikka sainkin paljon aikaa kulumaan tallusteluun pitkin terminaalin käytäviä. Olisin ehtinyt hilpaisemaan Nykissä, mutta en jaksanut. Luin vihdoin Kindlestä loppuun jo kuukausia sitten aloittamani Stephen Kingin kirjan The Stand eli Tukikohta. Kävin vaihtamassa rahaa ja opettelin käyttämään ipadeja, joilla tilattiin ja maksettiin ruokaostokset ravintolassa. Sen lisäksi niillä sai surffailla netissä, joten jos ihmisten nenä ei ollut kiinni omassa kändessä, oli se vähintäänkin terminaaliravintolan ipadissa. Luottokortti silpaistiin lukijan läpi ilman mitään sen kummempia maksuvahvistuksia.

ipad

Toinen lento Newarkista Losiin sujui sekin hyvin, sillä United ymmärtääkseni ainoana lentoyhtiönä maailmassa tarjoaa matkustajille mahdollisuuden kuunnella lentokoneen ohjaamon ja lennonjohdon välistä keskustelua radiosta. Mun piti nukkua, ja kyllä mä ehkä vähän torkahdinkin, mutta suurimmaksi osaksi mun aika kului lentoliikenteen määrää ihmetellessä. Koko ajan piti varoa jotain konetta jossakin. Mun koneen perämies oli nainen, joka puhui radioon todella selkeästi. Mutta muutama muu epäselvä kommentti muista koneista aiheutti mussa vähän hämmennystä. Lennonjohtajat taas kuulostivat juuri siltä kuin John Cusack kyseissä roolissa leffassaan: arkiselta, mutta tehokkailta. Kaikille piti koko ajan toivottaa hyvää joulua. Keskustelun kuunteleminen radiosta rauhoitti ainakin mun lentopelkoani, koska esimerkiksi korkeuden nostot ja vähennykset kuulin korvanapeista. Myös odotteluun tuli hyvin syy selväksi sen normaalin hiljaisuudessa istumisen ja kaikkien mahdollisten teknisten vikojen mielessäänläpikäymisen sijaan.

Paluumatkalla mä nukuin kuin tukki, se kertonee jotain tiiviin reissun ohjelmasta. Mutta palataan niihin tarkempiin reissukuulumisiin pian!

P.S. Tiedättekö muuten miksi Newarkin lentokentän koodi on juuri EWR eikä vaikka NEW? Navy on varannut Yhdysvalloissa itselleen kaikki N-alkuiset koodit. Ja ewr kuvastaa hyvin sitä, kun pitää kökkiä kuusi tuntia Newarkissa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Time limit is exhausted. Please reload CAPTCHA.