Ecuadorin maanjäristys

Ecuadorin maanjäristyksestä kantautuu joitakin uutisia tänne Eurooppaan, mutta ei ne kovin suurta haloota aiheuta. Mä kuulin asiasta ensimmäiseksi lauantaina Facebookista, mistäpä muualtakaan. Pari kaveria Quitossa ja Guayaquilissä olivat klikanneet itsensä turvaan sitä Facebookin turvanappiominaisuutta käyttäen. Kaikista kavereista ei ole kuulunut mitään. Epätietoisuus ei ole ollenkaan kivaa, mutta mun epätietoisuus on minimaalista verrattuna niihin ihmisiin, jotka etsivät läheisiään Ecuadorissa. Uutisissa uhriluku on kasvanut koko ajan, mutta kateissa on vielä suuri määrä ihmisiä, noin 1500 ihmistä ja niistä 300 lapsia.

Järistyksen keskus oli rannikkolla, joten pahimmat tulot ovat siellä; Mantassa, Montecristissä ja monissa muissa mullekin tutuissa paikoissa. Mun kaveri satamakaupunki Guayaquilissä laittoi heti lauantaina pystyyn keräyksen, ja paikalla on monia avustusjärjestöjä. Se tilanne on varmasti siellä tosi vaikea. Ecuador on vuoristoinen maa, ja kun maanjäristys katkaisee tien, toista reittiä ei ole. Vesipula on paha. Eikä tilanne ole vielä ohi.

Recordemos que además, el Cotopaxi nos respira en la nuca.

Eilen illallakin Ecuadorissa järisi maa, rannikolla Esmeraldasissa se tuntui pienenä tärinänä. Sen magnitudi oli 5.9, ja sen keskus oli 97 kilometrin päässä lähimmästä tulivuoresta. Tulivuoret on ne, jotka mua pelottaa jostain syystä eniten. Ecuadorissa on 25 toimivaa tulivuorta, ja niistä 3 on tällä hetkellä punaisessa hälytystilassa eli purkautumassa. Ne on Reventador, Tungurahua ja Sangay. Cotopaxi on oranssi eli siellä on pientä aktiivisuutta meneillään. Jopa Quitossa oleva Pinchinca, jonka huipulla mäkin kävin, on tällä hetkellä levoton ja siten keltainen.

Tulivuoret

Tungurahua tuprutteli melkoisesti silloinkin, kun mä asuin Quitossa. Se aktivoitui vuonna 2000 ja on possautellut siitä lähtien. Se oli silloinkin punaisessa hälytystilassa ja tulivuoren juurella olevassa Bañosin kylpyläkaupungissa ei suositeltu majoittumaan. Mikä me tietenkin tehtiin. Kuulin paikallisilta silloin, että Tungurahuan vulkaaninen tuhka voisi aiheuttaa paljon tuhoa Quitossa asti, koska rakennukset eivät välttämättä kestäisi sitä. Kuten ne eivät kestä maanjäristystäkään. Baños elää turismista ja vaarasta huolimatta siellä on koko ajan ihmisiä, jotka ajattelevat ehtivänsä pois, jos paha purkaus alkaa. Turistit eivät ehkä ymmärrä tilannetta, mutta paikalliset tiedostavat asian paremmin. Ihmiset eivät välttämättä ole valmiita, mutta ne hyväksyvät sen vaaran. Ei niillä oikein ole vaihtoehtoa.

Reventador purkautui viimeksi isosti vuonna 2002, 26 vuoden hiljaiselon jälkeen. Tuhkapatsaus nousi silloin 17 kilomerin korkeuteen ja laavavirta katkaisi tien pääkaupunkiin. 3 tuntia purkauksesta tuhka pimensi Quiton. Tällä hetkellä pieniä maanjäristyksiä on vain muutaman kilometrin päässä Reventadorista.

Pichincha on tosiaan ihan Quiton kupeessa, tai oikeammin Quito on siinä tulivuoren kupeessa. Joskus satoja vuosia sitten Pichincha on purkautunut niin, että tuhkaa oli 30 cm kerros Quiton alueella. Se olisi järkyttävä katastrofi 2 miljoonan asukkaan kaupungissa. Mun perheeni Ecuadorissa muisteli Pichincan edellistä pienempää purkausta ja kertoi katsoneensa sitä kotitalonsa ikkunoista. Mä tuijotin sitä kaunista vuorta enkä pystynyt edes kuvittelemaan sitä asiaa. Nyt Pichincha on itseasiassa se tulivuori, joka on noista lähimpänä lauantaisen 7.8 magnitudin järistyksen episentrumia.

Resulta del todo inaudito que no sepamos de dónde vendrá el dinero y cómo se le devolverá algo de normalidad a los damnificados de la zona.

Tulivuorten juurella on kuitenkin nyt eri tilanne kuin rannikolla, jonne järistys iski. Jo nyt kysellään oliko Ecuador valmistautunut näin pahaan järistykseen sijainnistaan huolimatta. Chilessä ja Japanissa, jossa järistyksiä tapahtuu usein, ollaan ehkä paremmin valmistauduttu maanjäristyksien varalta. Ecuadorissa järisi kunnolla viimeksi 1979, ja sen jälkeen siellä on harjoiteltu tilannetta varten reilun viiden vuoden välein. Tai ehkä seitsemän. Tai ehkä harvemmin. Ihmiset unohtavat nopeasti. Kun pahimmasta kriisistä selvitään, alkaa jälleenrakentaminen, mutta siihenkään ei olla valmistauduttu, ainakaan rahallisesti.

Mä en löytänyt Suomen Punaisen ristin kautta kampanjaa, jonka kohdemaa olisi Ecuador. Unicefin kautta voi lahjoittaa hätäapurahastoon, jolla autetaan lapsia kaikkialla kriisien keskellä, ja Cruz Rojan kautta lahjoituksen voi osoittaa suoraan Ecuadoriin.

Ecuador terremoto

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Time limit is exhausted. Please reload CAPTCHA.