Bruce Springsteenin kirja

Vanity Fair teki mahtavan jutun Bruce Springsteenistä ja Springsteenin vastajulkaistusta kirjasta Born To Run. Annie Leibovitzin kuvat ei jätä ketään kylmäksi (Pomo ja moottoripyörä!!), mutta mä uppouduin myös siihen haastatteluun aika pitkäksi aikaa. Kirja itsessään on ollut mulla ennakkotilauksessa jo kauan, tilasin sen kotiosoitteeseen Suomeen, kun tähän saksalaiseen postiin ei ole luottamista. Mä en halua, että yksikään naapuri saa tätä lähetystä näppeihinsä. Sen sijaan mä en malta odottaa, että saan lukea sen itse.

Born to Run on todellakin Springsteenin kirja, siinä ei ole takana haamukirjoittajaa. Joka sana on Springsteenin oma. Yksi kirjan tärkeimmistä pointeista on kuulemma se, että millainen tahansa ihminen on ollut tai missä se on ollut, menneisyys ei ikinä häviä minnekään. Springsteen taitaa iskeä sillä niitä kritisoijia, jotka eivät hyväksy sen työväenluokkabiisejä enää nyt, kun ne biisit ja niiden esittäminen on tuonut tekijälleen miljoonia. Mitä muka sellainen tyyppi, jolla on hevostila New Jerseyssä ja luksuskoteja Floridassa ja Losissa, tietää mitään mistään köyhyydestä? Springsteen käyttää tähän vertauskuvana autoa. Aina uudenlainen tyyppi kussakin elämänvaiheessa hyppää kyytiin, mutta ne vanhat minät eivät häviä minnekään. Ja tärkeää on, kuka istuu kuskinpenkillä.

“I always picture it as a car. All your selves are in it. And a new self can get in, but the old selves can’t ever get out. The important thing is, who’s got their hands on the wheel at any given moment?”

Springsteen kertoo kirjassaan avoimesti myös pimeästä puolesta itsessään. Masennuksesta, jota vastaan se on taistellut psykoterapialla ja lääkkeillä aina 80-luvulta asti. Vanity Fairin David Kamp nostaa kissan pöydälle ja kysyy onko Born to Run -biisi ehkä sisäinen monologi Brucen isästä, Doug Springsteenistä. Tätä ei ihan suoraan myönnetä, vaikka perheen elämä tuohon aikaan olikin oikeastaan juuri sellaista kuin biisissä kuvataan.

Kolme vuotta sitten Springsteen joutui kirurgiseen operaatioon, koska kärsi vasemman puolen tunnottomuudesta, joka esti kitaran soittamisen. Syynä oli vaurioitunut levy niskassa, jota operaatiossa korjattiin menemällä sisään kurkun kautta ja siirtämällä äänihuulia väliaikaisesti sivuun. Kolmeen kuukauteen ei saanut laulaa. Hieman hermoja raastavaa, mutta kaikki sujui hyvin, Springsteen kommentoi. Voin kuvitella, että se on ollut hieman hermoja raastavaa myös kirurgille. Taddadaa, tässä vaan teen päivätyötäni ja siirsin juuri Bruce Springsteenin äänihuulet sivuun..

Haastattelija Kamp kysyy Springsteeniltä myös sitä, aikooko se ottaa politiikkaan kantaa näissä presidentinvaaleissa, kuten aiemmin Obamaa vahvasti tukiessaan. Munchenin keikalla Springsteen oli nostanut esiin fanin kyltin, jossa luki: ”FUCK TRUMP, WE WANNA DANCE WITH THE BOSS”. Springsteen vastasi, että artistilla on vain muutamia luoteja amnuttavanaan uskottavuuden kannalta, mutta jos tuntuu siltä, niin hän valmis laittamaan omat pari senttiä likoon. Nähtäväksi siis jää.

Springsteen Zurich 2016

Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterPin on PinterestShare on LinkedInShare on TumblrShare on RedditEmail this to someone

3 vastausta artikkeliin ”Bruce Springsteenin kirja

  1. Kiinnostavan oloinen kirja!

    Tuntuuko susta koskaan, että ymmärrät (omaa) masennusta paremmin luettuasi muiden kokemuksista siitä? Erilaiset julkkikset ja heidän masennuksensa ovat kiehtovia juttuja; mietin joskus, olisivatko he olleet masentuneita joka tapauksessa jossain elämänvaiheessa persoonallisuudestaan, taustastaan ja kymmenistä muista tekijöistä johtuen, vai ovatko esim. julkisuus, luomisen tuska, ihailu, jalustalle nostaminen ym. syyssä?

    Oletko muuten nähnyt tämän Trumpin vastaisen musiikkivideon: https://www.youtube.com/watch?v=tCFoNDv8yNA ?

    • Mä en ymmärrä omia ongelmiani, mutta sen sijaan mä ymmärrän ehkä noin sata kertaa paremmin niitä ihmisiä, jotka masennuksesta kärsii. Mä olen lukenut Springsteenin lapsuudesta aiemminkin, ja ihmettelen miten se ukko voi ylipäätään olla elossa. Sen ongelmat alkoivat jo paljon ennen kuuluisuutta. Mutta se tuo varmaan ihan omanlaisen lisänsä koko soppaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Time limit is exhausted. Please reload CAPTCHA.