Asukaskokouksen aika

Asukaskokouksen aika taas. Paikalla jälleen kerran kyttääjä, valittaja ja natsi. Ja oli siellä mun lisäksi muutama naapurikin.

Viime vuoden ongelmat, vapaana kulkeva venäläinen kissa ja kuivaushuoneessa liian pitkään roikkuvat kalsarit, eivät enää nousseet esiin. Sen sijaan isännöitsijä oli yhtä nuiva kuin ennenkin. Kävi toteumat ja budjetit läpi sellaista vauhtia, etten ehtinyt kissaa sanoa. Omituiset tuplaantumiset budjetissa jäivät vaille selitystä, mutta mä oletan, että voin nyt hyvällä omalla tunnolla valittaa huoltoon ilmastointilaitteesta ja uunista. Uunin tiivisteet on rikki, mutta itseasiassa kokonaan uusi liesi oli kiva. Roskakatoksen maalamista ihmettelin myös, sillä mä en ainakaan ole kolhinut sitä autollani. Betoniaidasta en puhunut mitään. Mutta kuusi tonnia vaikuttaa melko kalliilta maalausurakalta. Voinko mä osallistua kilpailuun?

Mitään järkevää asiaa ei kenelläkään tälläkään kertaa ollut. Kissan sijaan suurin ongelma on koira. Tarkemmin sanottuna ulvovat ja haukkuvat koirat viereisen rapun asunnoissa. Kysyin haukkuvatko ne öisin. Ei, vaan päivällä, kun asunnonomistaja käy pissattamassa hoitokoiran. Ilmeisen suuri ongelma siis. Puolustin meidän rapun Nukaa, se on hiljaa, vaikka on lapinkoira.

Uusi asukas kommentoi, miten mahtavaa on, että kaikki tervehtivät. ”Tervetuloa Espooseen”, sanoin. ”Tervetuloa meidän rappuun, eivät varmasti tervehdi”, tokaisi mun lähin naapuri. No joo, on täällä pari omituista hiippariakin, mutta en mä tunne muutenkaan kuin muutaman naapurin nimeltä. Nukan ja ketä niitä muita nyt oli.

Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterPin on PinterestShare on LinkedInShare on TumblrShare on RedditEmail this to someone

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Time limit is exhausted. Please reload CAPTCHA.